Tutkimusmenetelmät opinnäytetyössä – Mistä ja miten valita?

Kiitos, kun jaat opparintekijälle!

Tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä. Miten tutkimusmenetelmät liittyvät opinnäytetyöhön? Aivan oleellisesti, koska niiden avulla toteutat opinnäytetyösi. Eli keräät ja analysoit aineistosi. Ilman niitä opinnäytetyötä ei voi saada valmiiksi.

Tärkeintä on, että valitset juuri omaan työhösi sopivan menetelmän. Mutta pulma tulee usein siinä, että tutkimusmenetelmiä on paljon erilaisia. Mistä ja miten valita se oikea? Tässä artikkelissa käyn kanssasi läpi opinnäytetöiden yleisimmät tutkimusmenetelmät ja vinkit niiden valintaan. Jotta menetelmän valinta olisi helpompaa ja opinnäytetyön toteutus sujuvampaa.

Tutkimusmenetelmät ovat kuin työkalupakin työkaluja. Mitä enemmän sinulla on ymmärrystä ja osaamista eri menetelmistä. Sitä enemmän työkalupakissasi on erilaisia työkaluja (menetelmiä), joita osaat käyttää.

Jos tunnet ainoastaan yhden tutkimusmenetelmän, niin työkaluvalikoimasi ei ole kovin laaja. Silloin vaihtoehdot ovat melko vähissä, kun on aika valita opinnäytetyöhön sopiva menetelmä. Riskinä on, että valitset menetelmän, joka ei sovellu omaan aiheeseesi. Ruuvimeisselillä ei voi hakata naulaa. Tai vasaralla ruuvata ruuvia.

Jokaisella menetelmällä on omat tunnuspiirteensä ja käyttötarkoituksensa mihin ne sopivat. Siksi on tärkeää tuntea perusasiat useammasta tutkimusmenetelmästä, jotta osaat valita niistä sopivimman opinnäytetyöhösi.

Yleisimmät tutkimusmenetelmät opinnäytetöissä ovat:

  • Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus
  • Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus
  • Kirjallisuuskatsaukset
  • Kehittämismenetelmät

Jokainen yllä oleva menetelmä sisältää vielä useita lähestymistapoja, sekä erilaisia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Tämän takia korkeakouluopintoihin sisältyy tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintoja. Jotta oman työkalupakkisi sisältö kasvaisi pikkuhiljaa opinnäytetyötä varten.

Joko luit tämän: Miten aloittaa opinnäytetyö, 9 vinkkiä sujuvaan aloitukseen

Tutkimusmenetelmän valinta

Sopivan työkalun eli menetelmän valinnassa on yksi kultainen sääntö: Menetelmä ei saisi olla koskaan opinnäytetyön lähtökohta. Eli älä mene menetelmä edellä.

Tällä tarkoitan sitä, että menetelmää ei pidä valita ennen kuin sinulla on selkeä opinnäytetyön aihe ja tiedät työsi tarkoituksen ja tutkimuskysymyksen. Koska niiden avulla valitaan tutkimusmenetelmä. Valinnan kannalta kysy itseltäsi: Minkä menetelmän avulla saat vastauksen tutkimuskysymykseesi?

Oman työn tarkoitusta ja tutkimuskysymyksiä ei voi survoa ”väkisin” jokaiseen tutkimusmenetelmään. Koska yhdellä menetelmällä ei pysty tutkimaan kaikkia aiheita. Tämän takia omassa menetelmien työkalupakissasi kannattaa olla perustiedot useammasta menetelmästä: Jotta tiedät mikä niistä kannattaa valita.

Menetelmälliset valinnat ja ratkaisut pitää aina perustella opinnäytetyössä. Etsi valitsemaasi menetelmään liittyviä lähteitä ja tuo niiden avulla esille miten kyseinen menetelmä sopii omaan työhösi. Perusteluksi ei valitettavasti käy se, että kyseessä on menetelmä, jonka parhaiten itse tunnet tai osaat.

Laadullinen tutkimus

Laadullinen tutkimusmenetelmä sopii yleensä silloin kun

  • tutkittavasta aiheesta on vähän tai ei ollenkaan aikaisempaa tietoa tai
  • tutkittavaan ilmiöön halutaan uusi näkökulma.

Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on perehtyä syvällisesti valittuun aiheeseen ja ymmärtää sitä kokonaisvaltaisesti (eli holistisesti) yksilön näkökulmasta. Laadullisessa opinnäytetyössä osallistujia on yleensä vähän, mutta heiltä kerättävä aineisto on runsas ja yksityiskohtainen. Tietoarkiston Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja tarjoaa hyvän perusoppaan laadullisesta tutkimuksesta.  

Määrällinen tutkimus

Määrällisen tutkimusmenetelmän avulla halutaan saada laajasti tietoa:

  • tutkimusaiheen yleisyydestä tai ilmenemisestä
  • vertailla erilaisten ryhmien välisiä eroja tai jopa
  • testata erilaisten interventioiden tehoa.

Määrällisen tutkimuksen tavoitteena on saada kattava yleiskuvaus tutkimusaiheestasi. Määrällisessä opinnäytetyössä osallistujia tulee olla runsaasti (useista kymmenistä satoihin) ja aihetta kuvataan tilastojen ja numeroiden avulla. Tietoarkiston Määrällisen tutkimuksen verkkokäsikirjan avulla pääset tutustumaan menetelmään tarkemmin.

Kirjallisuuskatsaus

Kirjallisuuskatsauksella viitataan usein opinnäytetyön ”teoriataustaan”, ”tietoperustaan” tai ”teoreettiseen viitekehykseen”, jonka tulee löytyä kaikista opinnäytetöistä huolimatta siitä millä menetelmällä ne on toteutettu. Mutta kirjallisuuskatsaus on myös aivan oma tutkimusmenetelmänsä, jonka avulla opinnäytetyön aineisto voidaan kerätä.

Kirjallisuuskatsausmenetelmä on aikaisempien tutkimusten tutkimusta. Menetelmässä kerätään yhteen olemassa olevaa tietoa tietystä aiheesta. Kerättävä aineisto voi olla peräisin tieteellisistä artikkeleista, kirjoista, lehdistä tai arkistomateriaaleista. Mannilan (2021) blogiteksti Kirjallisuuskatsaus opinnäytetyön muotona kiteyttää hyvin tämän tutkimusmenetelmän perusteet ja sisältää myös loistavia lähdevinkkejä.  

Kehittämismenetelmät

Kehittäminen on opinnäytetöissä erityisen suosittua ammattikorkeakoulujen amk ja yamk opinnäytetöissä, joissa halutaan kehittää jotain tiettyä työelämän toimintaa tai palvelua tuotoksen avulla. Tuotos voi olla esimerkiksi opas, video, tapahtuma, tuote, käyttöohje yms.

Kehittämisopinnäytetöillä on monta nimeä: toiminnallinen opinnäytetyö, kehittämistyö opinnäytetyö, tutkimuksellinen kehittäminen opinnäytetyössä, kehittämistehtävä opinnäytetyö. Nimestä huolimatta oleellisinta on, että ne sisältävät kehittämistä. Jota voi tehdä monella eri tavalla. Kehittämisessä voidaan hyödyntää perinteisiä tutkimusmenetelmiä (laadullinen, määrällinen, kirjallisuuskatsaus) ja kehittämismenetelmiä. Eri menetelmiä yhdistetään usein toisiinsa, joiden lopputuloksena kehitettävä tuotos syntyy. Suosittuja kehittämismenetelmiä löydät Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa julkaisun sivuilta 55-56 (Salonen K, Eloranta S, Hautala T & Kinos S. 2017)

Tutkimusmenetelmän toteutus selkeämmäksi

Kirjallisuuden ja menetelmäkurssien avulla pääset hyvin kiinni tutkimusmenetelmien perusteisiin. Niiden lisäksi kannattaa etsiä aikaisempia opinnäytetöitä, joissa on käytetty samaa tutkimusmenetelmää kuin mitä itse aiot käyttää tai olet jo käyttämässä. Sillä konkreettiset esimerkit helpottavat menetelmien ymmärtämistä ja niiden sisältämien erojen oivaltamista.

Etene aikaisempien opinnäytetöiden haussa rohkeasti menetelmä edellä. Se ei haittaa, vaikka löytämäsi opinnäytetyön aihe olisi aivan muu kuin oma aiheesi. Tai jopa toiselta alalta. Tärkeintä on löytää monipuolisia esimerkkejä valitun menetelmän käyttämisestä opinnäytetöissä.

Kiinnitä huomiota löytämissäsi opinnäytetöissä tutkimusmenetelmän toteutukseen:

  • Missä kohtaa sisällysluetteloa menetelmä kuvataan?
  • Mitä menetelmäluku pitää sisällään ja missä järjestyksessä menetelmän kuvaus etenee?
  • Minkälaisia taulukoita ja kuvioita on hyödynnetty menetelmä ja tulokset luvuissa?
  • Kurkkaa myös käytettyjä menetelmälähteitä, joita voisit mahdollisesti hyödyntää myös omaan työhösi.

Miltä omassa menetelmien työkalupakissasi näyttää?Olisiko aika päivittää menetelmiä? Tai kenties hankkia uusia?

Kiitos, kun jaat opparintekijälle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *