Opinnäytetyön kirjoittamisen kompastuskivet
Oletko joskus lukenut opinnäytetyötä, jonka sisällöstä on vaikea saada kiinni? Joudut palaamaan tekstissä taaksepäin tai jäät junnaamaan jonkun sanan tai lauseen kohdalle pidemmäksi aikaa. Joskus taas lukeminen sujuu helposti, mutta asia ei tunnu etenevän, vaikka olet lukenut jo useamman sivun työstä. Keskittymisesi alkaa herpaantumaan ja silmät menevät väkisin kiinni…
Minulle on käynyt näin ja varsinkin oman tekstini kohdalla ensimmäisessä opinnäytetyössäni. Koska halusin saada sen nopeasti valmiiksi ja pois alta. Olin malttamaton. Lisäilin tekstiä sinne tänne ajatellen, että mitä enemmän osoitan tietämystäni aiheesta, sen parempi lopputulos olisi.
Opinnäytetyön lopullinen sivumäärä ei ole kuitenkaan se tärkein asia. Vaan se, että teksti on selkeää, sujuvaa ja laadukasta asiantuntijatekstiä. Tekstin pitäisi olla muodollista, puolueetonta ja tiivistä verrattuna muihin kirjoitustyyleihin. Tämä on tosin helpommin sanottu kuin tehty.
Akateeminen kirjoittaminen opinnäytetyössä – Kuinka sitä tehdään?
Tässä postauksessa kerron opinnäytetyön kirjoittamisen 7 yleisintä kompastuskiveä, joihin sinun ei kannata sortua. Voit hyödyntää postausta tarkistuslistana, jonka käyt kohta kohdalta läpi omasta työstäsi. Jotta saat omasta tekstistäsi entistä selkeämpää ja sujuvampaa.
Opinnäytetyön kirjoittamisen 7 kompastuskiveä:
- Epäselvät ja vaihtuvat käsitteet
- Ontuvat perustelut
- Hähmäinen menetelmäkuvaus
- Poukkoileva rakenne
- Pitkäveteinen ja jaaritteleva teksti
- Kapulakieleen sortuminen
- Vaihtuvat lähdeviitemerkinnät
1. Epäselvät ja vaihtuvat käsitteet
Opinnäytetyön aiheeseesi liittyvien käsitteiden tunteminen ja niiden yhteneväinen käyttö tekstissä tuovat asiantuntemuksesi esille. Tämä vaatii taustatyötä ja perehtymistä omaan aiheeseen. Käsitteiden runsas luetteloiminen ja niiden vaihtaminen yhtäkkiä toisiksi työn eri osissa saavat aikaan käsiteviidakon, josta on vaikea päästä ulos. Niin opinnäytetyön kirjoittajana kuin lukijanakin.
Joten käsitteiden kanssa kannattaa olla täsmällinen ja selkeä:
- Tunnista ja valitse työhösi oikeat käsitteet, jotka avaat selkeästi lähteiden avulla. Käsitteet jäävät epäselviksi, jos ne ilmestyvät ”tyhjästä”. Tai niiden sisältö pohjautuu pelkästään olettamuksiin tai omaan työkokemukseen.
- Käytä valitsemiasi käsiteitä yhtenäisesti ja systemaattisesti läpi työn. Älä vaihda käyttämääsi käsitettä yhtäkkiä tekstissä johonkin toiseen.
2. Ontuvat perustelut
Tekemäsi valinnat käsitteiden sekä oma toimintasi menetelmän suhteen tulisivat olla mahdollisimman puolueettomia eli objektiivisia. Valintasi eivät saa jäädä pelkästään maininnan tasolle tai muutaman yksittäisen lähteen varaan. Koska silloin jää vaikutelma, että et välttämättä ole tunnistanut ja perehtynyt muihin vaihtoehtoihin.
Perustele menetelmävalintasi ja toimintasi monipuolisesti lähteiden avulla:
- Kerro miksi olet valinnut käyttämäsi käsitteet ja miten ne liittyvät toisiinsa.
- Perustele miksi olet valinnut tutkimusmenetelmäsi ja miten se sopii omaan aiheeseesi.
- Tuo esille miten olet valinnut mahdolliset osallistujat ja huolehtinut heidän oikeuksistaan (jos keräät aineistoa oikeilta osallistujilta).
3. Hähmäinen menetelmäkuvaus
Tutkimusmenetelmän avulla toteutat opinnäytetyösi. Menetelmän kuvauksen tulee olla huolellinen ja tarkka, jotta se ei jätä lukijalle epäselväksi sitä mitä olet konkreettisesti tehnyt työssäsi. Monesti menetelmäosiossa korostetaan aineiston keruuta, mutta muut tärkeät seikat jäävät hieman himmeimmiksi. Osa jopa kokonaan puuttumaan.
Selosta käyttämäsi tutkimusmenetelmä selkeästi ja läpinäkyvästi.
- Mitä tutkimusmenetelmää käytät?
- Miten aineisto kerätään?
- Keneltä aineisto kerätään?
- Miten osallistujien oikeuksista ja tietosuojasta huolehditaan?
- Miten aineisto analysoidaan?
4. Poukkoileva rakenne
Opinnäytetöillä on yhteinen rakenne, jota kannattaa noudattaa. Tärkeintä on, että työ etenee loogisesti ja johdonmukaisesti. On kummallista, jos tuloksista kerrotaan ennen aineiston keruuta ja analysointia. Tai jos tekstissä kuvataan eri asiaa mitä otsikon mukaan tekstin tulisi sisältää.
- Mallirakenteen saat yleensä valmiiksi käyttämällä oman korkeakoulusi opinnäytetyön mallipohjaa tai selaamalla aikaisempia opinnäytetöitä.
- Varmista otsikoiden sopivuus tekstisi sisällön kanssa. Muokkaa ja hio otsikkoja.
- Tarkista tekstin sisältö ja kunnioita otsikkojasi. Jos jokin osa tai kappale tekstistäsi ei sovi nykyisen otsikon alle, niin siirrä teksti toiseen kohtaan työtä tai pohdi uuden otsikon tarvetta.
5. Pitkäveteinen ja jaaritteleva teksti
Tämä on yksi yleisimmistä kompastuskivistä, joka pidentää ja venyttää tekstiäsi aivan turhaa. Ja nukuttaa valitettavasti myös lukijan. Sivumäärää ei kannata tällä taktiikalla kasvattaa. Opinnäytetöissä on selkeä rakenne ja jokaiselle tarvittavalle osiolle oma paikkansa. Yleensä riittää, että asiat kuvataan ja kerrotaan kerran.
Toisto lisää riskiä myös siihen, että et kirjoita työstäsi enää yhteneväisesti, vaan sisältö alkaa muuttumaan erilaiseksi työn eri osissa. Tämä ei ole hyvä, koska silloin työn punainen lanka katoaa.
Karsi ylimääräinen selostus ja toisto:
- Älä toista samoja asioita uudestaan lähes jokaisen luvun alussa. Esimerkiksi opinnäytetyösi tarkoitusta, tavoitetta ja menetelmää. Ne tulevat kyllä esille niille varatuissa osiossa.
- Seuraavan luvun nimen kertominen ja sen sisällön esitteleminen etukäteen edellisessä luvussa on usein tarpeetonta. Hyvä ja looginen otsikko kertoo lukijalle mistä on kyse.
- Yhdistä lähteitä, älä luetteloi kappale kerrallaan.
Usein huomaan, että lähteitä luetteloidaan ja käydään läpi yksi kerrallaan, niin että yksi kappale sisältää aina yhden lähteen. Lähteitä tulisi kuitenkin yhdistää toisiinsa niin, että samassa kappaleessa tarkastellaan aihetta useamman lähteen valossa. Yhdistä niitä, joissa kerrotaan samasta asiasta tai näkökulmasta.
Suosittelen lämpimästi katsomaan mallia ja hakemaan inspiraatiota tiiviimpään kirjoittamiseen tutkimusartikkeleista. Koska niissä teksti on usein tiivistä ja napakasti perusteltua.
6. Kapulakieleen sortuminen
Meillä on monesti paha tapa käyttää hankalia ja moniselitteisiä käsitteitä luomaan kuvaa asiantuntijuudesta. Haluamme tuoda kaiken tiedon ja löytämämme lähteet esille, vaikka niiden yhteys omaan aiheeseen ei olisi välttämättä aivan kirkas. Lisäämme varmuudeksi vielä muutamia asioita hieman eri sanoin tekstiin, koska ne ”voisivat istua” siihen hyvin. Mutta lopputuloksena tuotammekin kömpelöä ja joskus jopa vaikeatajuista tekstiä.
Kapulakieli ilmenee usein hankalina käsitteinä, runsaina lyhenteinä ja liian pitkinä lauseina. Nämä kuormittavat lukijaa aivan turhaa. On myös vaarana, että hyvä tekstisi muuttuu tylsäksi.
Joten huomioi lukija ja ole ymmärrettävä:
- Avaa käyttämäsi vierasperäiset sanat ja lyhenteet.
- Kirjoita selkeitä ja lyhyitä lauseita.
- Käytä neutraalia ja asiallista yleiskieltä.
7. Vaihtuvat lähdemerkinnät
Näistä on pakko vielä mainita lopuksi. Tiedän, tämä on sitä todellista pilkun viilausta. Mutta lähdemerkintöjen huolellinen merkitseminen on keskeinen osa tutkimusetiikkaa. Niistä huolehtimalla toimit vastuullisesti ja rehellisesti kunnioittaen toisten aikaisempaa työtä. Lähdemerkintöjen avulla pystyt tuomaan selkeästi esille mikä osa tekstistä on omaa näkemystäsi ja mikä lainattua.
Lähdemerkinnät voivat tuntua simppeleiltä, mutta tekstimäärän kasvaessa huomio alkaa usein herpaantumaan. Ne muuttuvat epäselviksi tai puuttuvat joistakin kohdin kokonaan.
Panosta lähdemerkintöhin:
- Selvitä oman korkeakoulusi ohjeet ja noudata niitä.
- Viilaa pilkut ja pisteet kohdilleen. Pisteen paikalla on väliä, koska se kertoo lukijalle missä kohdin ja miten olet omassa työssäsi hyödyntänyt lähteitä. Eli viittaatko lähteellä yhteen vai useampaan edelliseen lauseeseen.
- Hyödynnä viitteidenhallintaohjelmaa.
Viitteidenhallintaohjelman avulla sinun ei tarvitse manuaalisesti kirjoittaa lähdeviitteitä yksitellen tekstiisi. Eikä luoda niistä erikseenlähdeluetteloa. Ohjelma tekee nämä puolestasi. Ohjelman opetteluun kuluu aluksi aikaa, mutta sen avulla säästät aikaa työn edetessä.
Jos erillisen ohjelman opettelu tuntuu haastavalta, niin hyödynnä ainakin Word ohjelman viitteidenhallinta-toimintoa, jonka avulla pystyt lisäämään lähdeviitteet tekstiin ja luomaan lähdeluettelon. Täältä voit kurkata ohjeet Wordin viitteidenhallinnasta:
Opiskelijan digitaidot – Viitteet ja lähdeluettelo
Jos haluat ottaa hieman suuremman askeleen viitteiden nopeaan ja näppärään hallintaan, niin silloin kannattaa valita erillinen viitteidenhallintaohjelma. Ohjelmia on useita, esimerkiksi Zotero, Mendeley ja EndNote Basic, joiden perusversiot ovat maksuttomia. Riittää, että valitset niistä yhden ohjelman, jota käytät.
Kannattaa selvittää kuuluuko jokin ohjelmista oman korkeakoulusi valikoimaan, jotta sinun ei tarvitse sitä erikseen hankkia. Jos ei kuulu, niin ohjelmien eroista löytyy näppärä taulukko Turun ammattikorkeakoulun sivuilta, josta voit vertailla ohjelmien sisältöjä:
Tästä pääset vertailemaan eri viitteidenhallintaohjelmia
